Super Sisu on löytänyt kodin. Sisu hauskuutta meitä vielä jouluviikolle asti. Yrittää komentaa Ilse isomummelia ja Aino mummelia, sekä Allia, huonolla tuloksella ;-)) Vondan ja Fridan kanssa vain riehutaan. Onneksi tuo pikku otus kumminkin nukkuu silloin tällöin. Siinä sitä sitten on Romilla ihmeteltävää.
Jaahas, kai mekin voitaisiin pitkästä aikaa taas raportoida kuulumisia. Miina (GB Galateia) puuhastelee edelleen agilityn parissa. Kisaaminen on parina viimeisenä vuotena jäänyt kyllä aika minimiin.. Ehkä ryhdistäydymme ensi vuoden puolella :D
Vuoden 2010 puolella käytiin muutamassa kisassa, ilman kummempaa menestystä. Käytiin kokeilemassa onneamme piirinmestaruuskisoissa, ja jollain sattumankaupalla saatiin ainoa tuplanolla, ja sillä voitto. Oltiin tietysti samalla myös nuorten medien piirinmestareita. Niistä karkeloista noin kuukausi eteenpäin osallisuttiin ensimmäistä ja viimeistä kertaa nuorten sm-kisoihin, joista karsintaradalta puomin alastulolta virhe...
Tänä vuonna aloitettiin kisaaminen vaatimattomasti sm-kisoista Lahdessa. Suorahko rataprofiili ei ihan sopinut meille ja lyhyille jaloille. Tuloksena karsintaradalta 0,65 yliaikaa, ja sillä ei finaaliin.
Seuraavana sitten piirinmestaruudet 16.10. Lähdettiin hyvin avoimin mielin kokeilemaan josko saataisiin tuoda pokaalit takaisin kotiin.
Tässä video hypäriltä Hyppyradalta nolla, tuloksella -3.42 ylsi sijalle 5. Ja agirata Agilityradalta myöskin nolla, tulos -10.21 ja sija 1.!? (Tässä kohti piti vähän lyödä päätä seinään, kisoissa rajattu osanotto eli sertejä ei jaeta...)
Piirinmestaruuksista vietiin siis taas voitto. Ja yhteistuloksissa miinusaikoihin päässeitä oli kuitenkin kuusi!
Käytiin muutama viikko sitten myös ihan "tavallisissa" kisoissa, joista saatiin tuplahylly... :D
Nuoriherra Black Drop Superstitio(taikausko) "Sisu", 8 viikkoa on vielä kotia vailla. Sen verran pojasta virtaa löytyy, että etsimme kotia missä on menoa ja meininkiä.
Talo hiljeni, melkein.....kun naperot lähtivät uusiin koteihin. Kiitos teille kaikille, Riitalle, Eeva-Leenalle ja Kaille, Suskille, Tainalle, Kirsille ja Timolle sekä Maijalle ja Ilkalle.
"Berit" katsoo tuimasti ja oli sitä mieltä, että täällä on kylmä.
Martta ihmettelee.
Mitähän ihmeellistä ja kummallista täältä löytyy.
Eipä nuo natiaiset kauaa ulkona olleet, korkeintaan viisi minuuttia, kun vilu alkoi jäsenissä kolottaa. Kaikki olivat hyvin reippaita käppänän alkuja.
Eilen kävimme eläinlääkärissä, pennut saivat lämpösirut niskaan ja eläinlääkärintodistuksen jossa todetaan, että kaikki ovat terveitä. Rekisteripaperit putoavat postilaatikkoon maanantaina tai tiistaina.
Musta uros on vielä omaa kotia vailla. Pennut ovat luovutettavissa 20.11 alkaen. Toinen pojista lähtee Olga äidin matkaan, mutta kumpi, sitä ei vielä tiedä kukaan ;)
Pennuille on rakennettu aitaus ja pediksi on vaihdettu peti, missä on matala kulkureitti. Tosin nämä kolme kaverusta menevät sieltä mistä laita on korkein. Vielä hiukan jännittää pedin ulkopuolella "suuri maailma". Harjoittelevat murinaa ja pureskelevat toisiaan. On se vain uskomatonta miten nopeasti kehitys menee eteenpäin kun silmät aukeavat. Silmät pennuilla ovat ruskeat, vaikka kuvissa ne näyttävät sinisiltä.
Kaikki kahdeksan löytyy kuvasta, kun tarkasti katsoo. Painot ovat pennuilla 220-330g. Porukan pienin on musta poika ja suurin musta tyttö. Olga hoitaa pentuja hienosti. Olgan pitäisi jo päästä leikkimään talon omien koirien kanssa, sekä leluillakin pitäisi leikkiä. Sanoisinko että aika hauska tuo äiti Olga.
Olgan, Suskin ja meidän pitkältä tuntuva odotus palkittiin sunnuntaina 2.10, kun pennut putkahtivat maailmaan. Pentuja syntyi 8. Mustia uroksia 4, narttuja 2, musta-hopea uros ja musta-hopea narttu. Olga hoitaa pentuja, niinkuin olisi ennenkin sitä tehnyt. Hyvä jos malttaa äkkiä tarpeilla käydä. Palvelu pelaa, ajattelee Olga, kun ruokakin tuodaan kipolla petiin asti ;-)